perjantai 18. elokuuta 2017

Elokuun luetut

 "Tuulivoiman vuoksi voi vaikka tappaa.Nele Neuhausin uutuusdekkarissa Joka tuulen kylvää kamppaillaan tuulienergiasta saksalaisella vuoristoseudulla kaikkea muuta kuin puhtain asein.
Voimalayhtiön yövartija makaa kuolleena portaikossa, ja Hofheimin poliisin rikostutkijat Pia Kirchhoff ja Oliver von Bodenstein epäilevät, ettei kyseessä ole onnettomuus. Tuulivoimapuiston kannattajilla ja vastustajilla on mielessä muutakin kuin energiapolitiikka. Pelissä ovat valtavat rahat, ja jokaisella asianosaisella on oma motiivinsa tappaa."
Kohtalaisen mielenkiintoinen.
Aiheena erilainen. 
Ei parhaasta päästä

 "Sairaanhoitaja Nina Borg on palannut lapsuudenkotiinsa huolehtimaan syöpään sairastuneesta äidistään. Roolit kuitenkin vaihtuvat pian, ja äiti joutuu pelkäämään tyttärensä puolesta tämän jouduttua väkivallan kohteeksi. Sairaalassa heräävä Nina muistaa, että ennen tajuntansa menettämistä hän kuuli hyökkääjän rukoilevan anteeksiantoa. Pyysikö tämä anteeksi tekoaan – vai jotakin pahempaa, joka on vielä tulossa? Toisella puolen maailmaa, filippiineillä, kolme lähtökohdiltaan hyvin erilaista miestä opiskelee lääketieteellisessä. Heidän välilleen muodostuu vahva ystävyys, ja he kuvittelevat olevansa valmiita tekemään mitä tahansa toistensa puolesta. Mutta kuinka pitkälle ystävyyden nimissä on mentävä? Kun tilanne kehkeytyy niin vaaralliseksi, että omantunnon ja moraalin rajat tulevat vastaan, joutuu vahvinkin lojaalius koetukselle."
Kohtalainen tämäkin.
Kulkee kahdessa ajassa.
Kertomistyyli
ei minun suosikkini. 

"Realismi ja yliluonnollinen sekoittuvat ruotsinlaivalla – Mats Strandbergin menestysromaani on kauhua Stephen Kingin hengessä.Risteilyalus lähtee Tukholman satamasta, matkustajien odotukset ovat korkealla, estot jätetty maihin. Täpötäyteen laivaan on astunut kuitenkin jotain uhkaavaa. Keskellä Itämerta yön sydämessä sitä on mahdoton paeta."
Paha.
Yököttävä.
Luettava pienissä osissa,
ei voi ahmia kerralla.
En pidä 
vampyyritarinoista,
mutta tämä oli pakko
lukea lopuun.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Heinäkuun luetut

 Carlstenin perhe teloitetaan julmasti. Murhaaja tulee kylään kun perhe on aamupalalla, ampuu perheenäidin heti etuovelle ja muiden perheenjäsenten vuoro on sen jälkeen. Yhtä asiaa murhaaja ei kuitenkaan osannut odottaa: perheessä on lasten serkkutyttö kylässä. Tyttö piiloutuu ja pakenee murhaajaa.Rikoksen selvittely osoittautuu Torsbyn kylän paikallispoliisille liian vaikeaksi, joten hätiin kutsutaan tuttu murharyhmä. Myös Sebastian Bergman pääsee mukaan profiloimaan murhaajaa. Tapaus on haastava, mutta rikoksen selvittely saa lisävauhtia, kun rikoksen nähnyt tyttö löytyy. On vain yksi pieni ongelma: tytöllä on traumaperäinen stressireaktio, eikä hän pysty puhumaan. Poliisien on vain odotettava, milloin tyttö pystyy kertomaan, mitä näki – ja murhaaja on yhä vapaalla jalalla ja etsii myös tyttöä."
Jännittävä dekkari.
Hyvä kesälukeminen.
Suosittelen.

"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois. Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta, kuin mitä Christinen aviomies hänelle kertoo."
Sarjassamme kesäuusintoja.
Koukuttava trilleri.
Houkuttelee lainaamaan
muitakin tämän
kirjailijan kirjoja.
Suosittelen.


"Tarina alkaa sementinharmaana nousevan auringon usvaisessa valossa. Suuri joukko työttömiä jonottaa kaupungin lupaamia työpaikkoja, vaikka kello ei ole vielä mitään. Ja sitten, keskeltä sumua ilmestyy mersu. Mersu, joka ei aio väistää, vaan ajaa armotta ihmisten päälle tehden niin paljon tuhoa, kuin ehtii. Hetkessä kaikki on ohi. Jäljelle jää vain jäätävä paniikki, verta ja ruumiita.
Mutta paikalta paennut murhaaja ei ole saanut kyllikseen. Hän ottaa yhteyttä perinteisen kirjeen muodossa varsin perinteiseltä vaikuttavaan expoliisin, Bill Hodgesiin. Mies on eläkkeelle jäätyään viettänyt päivänsä tuhoten aivojaan iltapäiväohjelmilla, välillä pöydällä odottavaa asetta hipelöiden. Josko päättäisi turhaksi käyneen elämänsä. Mutta.Hän ei tiedä jonkun katselleen. Katselevan yhä. Murhaaja tahtoo saada Hodgesin täyden huomion ja pyytää miestä chattamaan kanssaan. Yhtäkkiä Hodges on taas täynnä elämää. Mersumurhaaja, mersumies on saatava kiinni!"
Taattua Stephen Kingiä!
Pitkästä aikaa.
Alusta loppuun ahmittava.
Suosittelen.

"Julia on keski-ikäinen kohtuu menestynyt valokuvaaja, aviovaimo lammasmaisen kiltille Hughille ja hyvä äiti (vaikka kokeekin jatkuvaa huonoutta) teini-ikäiselle pojalleen Connorille. Paitsi että Connor ei ole hänen oma lapsensa. Connorin synnytti Julian pikkusisko Kate ollessaan itsekin vielä murrosikäinen, kykenemätön huolehtimaan itsestään. Saatikka sitten pojasta. Ja niin Juliasta ja Hughista tuli Connorin viralliset vanhemmat. Näissä kuvioissa, kaavoissa pieni perhe on saanut elellä keskiluokkaista onnea, kunnes kuva särkyy siruiksi. Kate murhataan. Kuka ja miksi? Raitista alkoholistia Juliaa suru yhdistettynä epätiedon coctailiin ei jätä rauhaan. Veri vetäisi viinaan, mutta hän ei aio antaa periksi. Ei aivan. Hän aikoo selvittää sisarensa taustat, koko tarinan, saadakseen lopulta murhaajan nalkkiin. Apunaan Julialla on Katen kämppis Anna, joka lienee tunteneen nuoren naisen viime vuosilta paremmin kuin kukaan muu. Anna paljastaa Katen harrastaneen nettideittailua, jopa seksichattailua. Kenties murhaaja on piiloutunut saittiin nimimerkin taakse. On vain yksi tapa selvittää, viekö tämä johtolanka mihinkään. Julia luo oman profiilinsa Katen käyttämälle deittisivustolle, ja painaa Enteriä."
Koukuttavan jännittävä.
Suosittelen.
Kun suljen silmäni,
samalta tekijältä
oli kyllä parempi.



tiistai 27. kesäkuuta 2017

Kesäkuun luetut

 "Kuusitoistavuotiaan tytön ruumis löydetään järven rannalta, Tukholman lähiössä. Murhaaja on peittänyt jälkensä ja jättänyt näkyville vain yhden asian: asian, jonka hän haluaakin poliisin löytävän. Walterin ja Jonnan tutkiessa murhaa sen takaa paljastuu julma koulukiusaaminen, josta nuori pianisti Linnea on kärsinyt kovasti. Viime aikoina Linnea on viimein löytänyt jonkun jolle puhua: pianonvirittäjän joka on kuunnellut häntä. Viimeinkin joku joka kuuntelee! Kokeneinkin rikostutkija joutuu koville, kun joutuu pohtimaan kuka puhuu totta ja kuka valehtelee."
Mielenkiintoinen dekkari.
Suosittelen.



"Voiko painajaisunta käyttää murha-aseena? Neljä eri puolella USA:ta asuvaa miestä kertovat nähneensä toistuvasti saman painajaisunen. Kun kaikki neljä miestä löydetään kuolleina, ilmeisesti itsemurhan tehneinä, entinen NYPD:n murhatutkija Dave Gurney pyydetään apuun.
Käy ilmi, että kaikilla uhreilla oli jonkinlainen yhteys kuuluisaan psykologiin Richard Hammondiin, joka pitää kiisteltyjä hypnoterapiaistuntojaan vanhassa, jo loistonsa menettäneessä kartanossa. Viralliset tahot ovat vakuuttuneita Hammondin syyllisyydestä, mutta tarinassa tuntuu olevan monta aukkoa. Gurney matkustaa vaimonsa Madeleinen kanssa tapaamaan Hammondia lähestyvän lumimyrskyn uhallakin ja päätyy tutkimaan yhtä elämänsä oudoimmista – ja vaarallisimmista – tapauksista."
Onneksi Dave Gurneyta
ei ole helppo huijata.
Suosittelen tätäkin.

"New Yorkiin muuttanut Beatrice saa yllättävän puhelun äidiltään kesken sunnuntailounaan: hänen rakas pikkusiskonsa Tess on kadonnut jäljettömiin. Beatrice matkustaa välittömästi Englantiin ja ryhtyy etsimään Tessiä. Beatricen huolella rakennettu elämä saa uuden suunnan, kun hän tutustuu huolettoman pikkusiskonsa ystäviin ja työtovereihin. Hän saa kuulla yllättäviäkin asioita pikkusiskostaan, eikä läheinen sisarussuhde tunnu sen jälkeen enää niin itsestään selvältä.
Vaikka kaikki muut ympärillä uskovat Tessin kadonneen ikuisiksi ajoiksi, Beatricen mielessä kytee toivo pikkusiskon kohtalon selvittämisestä. Hän on valmis tekemään kaikkensa, ja enemmänkin, siskonsa eteen."
Matkalukemista 
Italian matkalla.
Toiseenkin kertaan
luettuna hyvä kirja.
Suosittelen.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Toukokuun luetut

"Alaston ja verinen seitsemänvuotias tyttö tulee pankkiin keskellä päivää Tukholmassa ja onnistuu ryöstämään miljoonan. Epätavallinen rikos herättää nopeasti suurta huomiota, ja nuori rikostutkija Leona Lindberg saa tapauksen selvitettäväkseen. Tutkimuksessa ilmenee heti erikoisia piirteitä, ja jäljet vievät odottamattomaan suuntaan.Leona on arvostettu poliisi mutta hiukan outo lintu. Hänellä on idyllinen perhe ja pieni sairas poika - mutta myös pimeä puolensa. Hän on valmis menemään pitkällekin, jos tarkoitus pyhittää keinot.Leona - Kortit on jaettu on ensimmäinen kirja Leonasta, hyvin epätavallisesta rikostutkijasta. Röyhkeän rikoksen tutkinta vie hänet vaikeiden elämänvalintojen eteen ja pakottaa kysymään, miten paljon toisesta ihmisestä voi olla vastuussa."
Hyvin erikoinen
dekkari.
Koko lukemisen ajan
mietin, pidänkö
tästä vai en.
Kuitenkuin luin
loppuun asti.
Vieläpä suosittelen.

"Kesken koulun liikuntapäivän tumma savu peittää sinisen taivaan. Sidley Housen koulu on tulessa, ja Grace tietää, että hänen 17-vuotias tyttärensä Jenny on talon sisällä. Hän juoksee epäröimättä palavaan kouluun pelastaakseen lapsensa. Kun myöhemmin käy ilmi, että palo oli tahallaan sytytetty, Grace ryhtyy etsimään syyllistä. Elämän ja kuoleman rajalla kamppaillessaan Grace saa selville, että Jenny ei vieläkään ole turvassa. Halu suojella perhettään saa Gracen tekemään mahdottomasta mahdollista, kun tutkimusten edetessä tutuistakin ihmisistä paljastuu uusia, pimeitä puolia. Grace ymmärtää, että vaikka onnellinen loppu ei aina ole itsestäänselvyys, rakkaudella ei ole rajoja."
Jostain syystä
päädyin lukemaan 
tämän kirjan uudestaan.
Tiesin koko ajan
lukeneeni tämän
aikaisemmin,
mutta en muistanut
kuinka se päättyy.
Kannatti lukea.
Suosittelen.


torstai 20. huhtikuuta 2017

Huhtikuun luetut

"Alaskan talvessa päivät eivät erotu öistä, ja kylmyys tunkeutuu kaiken läpi. Kymmenvuotias kuuro Ruby matkustaa äitinsä Yasminin kanssa rekan kyydissä Alaskan halki. He etsivät Rubyn isää, luontokuvaajaa, joka on nähty viimeksi pienessä inuiittikylässä. Kylän uskotaan tuhoutuneen tulipalossa, mutta toivo isän löytymisestä ei ole vielä sammunut. Yasminin ja Rubyn matka etenee hitaasti jäisillä teillä lumimyrskyn yltyessä ja muuttuu yhä vaarallisemmaksi, kun rekan taustapeiliin ilmestyvät yhtäkkiä tuntemattoman auton etuvalot. Joku seuraa heitä pimeydessä."
Nappasin kirjan mukaani
mennessäni leikkaukseen.
En kuitenkaan saanut luettua,
kuin muutaman rivin.
Kotiin tultuani
hotkaisin kirjan kerralla.
Suosittelen.


"Valtion virkamies William Stark katosi jäljettömiin palattuaan juuri työmatkalta Afrikasta. Kolme vuotta myöhemmin Starkin löytämisestä tulee yksi vanhoja rikoksia selvittävän Osasto Q:n tehtävistä. Käy ilmi, että johtolankoja ei tarvitse etsiä Afrikasta asti, vaan ne löytyvät paljon lähempää, Kööpenhaminan kaduilta.Viisitoistavuotias Marco kuuluu kerjäämiseen ja ryöstelyyn erikoistuneeseen siirtolaisjoukkoon, jolle Kööpenhaminan syrjäisimmätkin sivukujat ovat tuttuja. Paremman - ja rehellisemmän - elämän toivossa Marco pakenee yhteisöstä ja saa peräänsä monta vaarallista vihollista. Myös Carl Mørck haluaisi jututtaa häntä katoamistapauksen tiimoilta, ja pian Marco huomaa piilopaikkojensa käyneen vähiin.Supersuositun Osasto Q -sarjan viidennessä osassa Carl Mørck ja hänen kollegansa Rose ja Assad saavat taas ratkaistakseen yhden mahdottomalta tuntuvan tapauksen. Keskiössä ovat yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet ryhmät,"
Adler-Olsen taitaa jännityksen.
Osasto Q selvittää
vaikeatkin tilanteet.
Suosittelen.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Maaliskuun luetut

"Persoonallisuushäiriöstä kärsivä psykoterapeutti Sofia Zetterlund näkee menneisyytensä uudessa, hämmentävässä valossa. Murhatapaukset alkavat viimein ratketa, ja niiden todellinen luonne on puistattavampi kuin kukaan osasi aavistaa. Koittaa koston aika ? mutta voiko verta pestä pois verellä?"
Inhottava,
kauhea,
kamala 
trilogia.
Onneksi tämä
on nyt luettu!

"Patience Murphy on vähän päälle kolmikymppinen nainen, joka on moninaisten vaiheiden jälkeen päätynyt länsivirginialaiseen Libertyn kaivoskaupunkiin kätilöksi. Eletään vuotta 1929, suuren pörssiromahduksen aikaa. Patience, jonka alkuperäinen nimi on ollut jotain aivan muuta, on paossa surullista menneisyyttään. Hänen työtoverinsa ja oppiäitinsä, rouva Kelly, on kuollut, ja Patience on jäänyt yksin huolehtimaan kätilöntehtävistä, joihin hänellä on vain työn ja Synnytysoppi-nimisen kirjan antama pätevyys. Hänellä näyttää kuitenkin olevan luontaisia edellytyksiä alalle, ja saatuaan apulaisekseen nuoren mustan Bitsy Proudfootin hän tarttuu yhä lujemmin elämän syrjään kiinni ja pystyy kohtaamaan kaivoskylän ongelmat: on köyhyyttä, teiniraskauksia, perheväkivaltaa ja rotuennakkoluuloja. Samalla hän pystyy myös tekemään sovintoa oman taustansa kanssa; tätä taustaa availlaan lukijallekin sitten vähä vähältä"
Kaiken inhottavan
ja kamalan jälkeen,
tekee hyvää
lukea perusdraamaa.
Jouhevasti etenevä
tarina.
Suosittelen.

"Arildin taajamassa Etelä-Ruotsissa on tapahtunut kammottava lapsenmurha. Poliisintöihin palannut Olivia Rönning joutuu mukaan tutkimuksiin, jotka laajenevat pian Tukholman liepeille, kun 7-vuotias poika kokee saman koruttoman kohtalon. Johtolangat vievät rasistisiin piireihin uusnatsien jäljille.
Samaan aikaan ex-poliisi Tom Stilton on saanut antikvariaattia pitävältä ystävältään kirjan, johon on koottu lehtileikkeitä. Kaikki leikkeet käsittelevät raskaana olleen prostituoidun murhaa, joka häneltä jäi aikoinaan ratkaisematta ja painaa yhä mieltä. Dna-testien tulokset saattavat Rönningin ja Stiltonin yhteen ja vievät tutkinnan oudoille teille."
Helposti luettavaa
Björlindien tekstiä.
Tv-sarjan esittäjät
tulivat koko
ajan ajatuksiini
kirjaa lukiessani.
Tämäkin sopii
televisioon.
Suosittelen.




sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Helmikuun luetut

"Suklaan maussa matkataan kolmella eri vuosisadalla mutta yhdistävä tekijä löytyy hetimiten: kaakaokannu. 1900-luvulla pääroolia näyttelee itsenäinen ja itsepäinen, hurmaava Sara. Intohimo ohjaa häntä mutta onko se sitten kuitenkin juuri se asia joka särkee onnen? 1800-luvulla kerrotaan Aurorasta joka on orpo. Aurorasta kasvaa palvelustyttö, nöyrä ja muihin luottava nuori nainen joka on riippuvainen muista ihmisistä ja siitä että he ovat hänelle hyviä. Aurora - vahinko kyllä - luottaa ihmisiin, vaikkei aina pitäisi. 1700-luvulla pääroolin saa Marianna. Hän ei ole vapaa tekemään mitä haluaa vaikka taitoa ja kekseliäisyyttä löytyisikin. Mariannalla on salaisuus, jonka paljastuminen pilaisi koko hänen elämänsä."
Hieno matka eri
vuosisadoille.
Välillä vähän 
pitkästyttävä.
Loppun asti luettava,
kaikesta huolimatta.


"Mihin joudumme kun kuolemme? Yliluonnollinen trilleri vie tuonpuoleiseen, jossa pelataan julmaa peliä siitä, kuka saa palata elämään. Jasmin Pascal-Anderson haavoittuu kuolettavasti ja huomaa päätyneensä outoon satamakaupunkiin, jossa vainajat odottavat tuonen laivaa tai paluuta elämään. Jokin on kuitenkin pahasti vialla. Sairaalassa henkiin virkoava Jasmin ei koskaan toivu kokemastaan. Kaikkea varjostaa tieto, että tuonpuoleisesta on tullut röyhkeyden pelikenttä, missä katalimmat juonivat itsensä takaisin elämään. Eikä kukaan usko häntä. Kun Jasminin pieni poika sitten joutuu hengenvaaraan, Jasmin on kahden tulen välissä. Ilman leikkausta poika kuolee, sydämen pysäyttämistä vaativa leikkaus taas vie hänet kaupunkiin, joka on koituva hänen kohtalokseen. On vain yksi vaihtoehto. Jasminin on seurattava perässä."
Hyytävän paha,
mutta hyvä.
Ei oikein pysty
laskemaan kädestään, 
kerran aloitettuaan.
Suosittelen.

"Kun toinen maailmansota julistetaan alkaneeksi Englannissa, 18-vuotias Mary North ilmoittautuu heti vapaaehtoiseksi. Hän elättelee toiveita hohdokkaasta vakoojan pestistä eikä into laannu vielä silloinkaan, kun hänet laitetaan opettamaan Lontooseen pommitusten ajaksi jääneitä lapsia: värillisiä, köyhiä, jollain tavoin vammautuneita. Toisella puolella Lontoota Tom Shaw on päättänyt jättää koko sodan väliin. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä Tomin järkytykseksi hänen paras ystävänsä Alistair ilmoittautuu vapaaehtoiseksi. Sotaa ei voi paeta kukaan – ei pommien moukaroimassa Lontoossa eikä vihollisten piirittämällä Maltan karulla saarella."
Olen erityisen
viehättynyt Chris Cleaven
kirjoittamistyylistä.
Eikä tämäkään kirja
tuottanut minulle 
pettymystä. 
Suosittelen.